Jääkiekon supertähti jyrähti, kun ruotsalaispelaajia hakattiin surutta – Juhani Tamminen muistelee 1970-luvun kauhunvuosia: "Oli puututtava hulluun väkivaltaan!"

Maailman kovin jääkiekkoliiga NHL kävi 1970-luvulla valtataistelua kilpailevaa WHA-liigaa vastaan. Yhdysvaltalais-kanadalainen ammattilaisliiga yritti erottua konservatiivisesta NHL:stä erilaisilla rohkeilla kokeiluilla, muun muassa oranssilla pelikiekolla ja räikeillä pelipaidoilla. New York Golden Blades -niminen jengi pelasi jopa kullanvärisillä terillä.

Kovista otteistaan tunnetussa WHA:ssa pelasi joukkueita, joista moni kiekkofani ei ole koskaan kuullutkaan: Cincinnati Stingers, Denver Spurs, Toronto Toros, Chicago Cougars ja Los Angeles Sharks. Toisaalta liigassa nähtiin seuroja, jotka WHA:n kaatumisen jälkeen liittyivät NHL:ään (mm. Winnipeg Jets, Edmonton Oilers ja Québec Nordiques).

– Omat WHA-seurani olivat Cleveland Crusaders ja Phoenix Roadrunners, Juhani Tamminen muistelee.

Harvinainen perhepotretti julki: tässä on Tammisten dynastia! Jälkikasvustaan ylpeä Juhani Tamminen: ”Kaikki on aina perustunut siihen, että…”

Tamminen, Heikki Riihiranta ja Veli-Pekka Ketola johtivat ensimmäisten joukossa suomalaispelaajien vyöryä Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloihin. Don Tami muistaa Hexin ja Ison Mustan ottaneen vuonna 1974 "varaslähdön" WHA:n Winnipeg Jetsiin.

– Itse lähdin vasta vuotta myöhemmin johtuen siitä, että allekirjoittaneella oli vielä liikuntatieteellinen kesken.

Paljonpuhuva kuva! Näin timanttisessa tikissä Juhani Tamminen oli huippuvuosinaan: "Heittämällä 150 kiloa penkistä, tehkää perässä!"

Kotoisessa SM-liigassa tähtistatusta nauttinut ja Leijonien luottohyökkääjiin lukeutunut Tami oli jo tuolloin henkisesti graniittia, mutta turkulainen oli myös fyysisesti timanttisessa tikissä. Penkistä nousi ”heittämällä 150 kiloa”, ja kesätreenirääkkiä olisi voinut verrata helvettiin.

– Olin myös tottunut pelaamaan 10 peliä kaudessa silloisen Neuvostoliiton mörköjä vastaan. Väänsin Vladimir Lutshenkon ja Aleksandr Ragulinin kaltaisia kavereita vastaan, ja ajattelin olevani valmis Amerikkaan lähtiessäni.

Pelillisesti Tamminen pärjäsi kelvollisesti pienessä kaukalossa, kertovathan sen jo tilastotkin: TPS-legenda tehtaili rajallisella peliajalla 60 pistettä 130 matsissa.

Suurempi järkytys oli tapa, jolla uudella mantereella pelattiin. Tai ”pelattiin”, kuten Tami ironisesti korostaa. WHA kun muistutti enemmänkin vankilakiekkoa, jossa hakattiin surutta.

– Ammattilaisliigat eivät ole koskaan olleet niin likaisia kuin silloin. Siihen aikaan varsinkin meitä eurooppalaisia testattiin joka tavalla. Ei näillä nykypäivän veljillä ole mitään käsitystä siitä, millaisen viidakon keskelle me jouduimme! Tami jyrisee.

– Pahimman kohtelun saivat Ulf Nilsson ja Anders Hedberg, jotka olivat poikkeuksellisen taitavia kavereita. He muodostivat tehokaksikon, joka vastasi pitkälti Winnipegin menestyksestä.

26. toukokuuta kunnioitettavat 70 vuotta täyttävä Tami muistaa aivan oikein: herrat Hedberg ja Nilsson tekivät todella tuhojaan Albertan hyisellä preerialla. Esimerkiksi kaudella 1975-76 laituri Hedberg iski 105 ja sentteri Nilsson 114 pistettä.

Sen verran kuitenkin lisätään, että Jetsin tehonyrkin täydensi muuan Bobby Hull. Vasemman laidan voimahyökkääjä tyylitteli tuolla kaudella 80 runkosarjamatsissa 53 maalia ja 70 syöttöä eli kaikkinensa nöyrähköt 123 pistettä.

– Aivan oikein. Ja on pitkälti Bobbyn ansiota, että Andersin ja Uffen hakkaaminen loppui. Heidän kohtelunsa äityi niin pahaksi, että lopulta Bobby kieltäytyi pelaamasta. Se oli selkeä viesti WHA:n johdolle: sellaisen sikailun oli kerta kaikkiaan loputtava!